Kesällä sitä innostuu haaveilemaan kakienlaisista matkoista. Akuuteimpaan matkailuhätään lainasin kirjaston matkaopashyllystä pinon kirjoja, joita selailen esimerkiksi aamiaista syödessä. Merja Mähkän Ihanasti hukassa -kirjasta löytyi tämä "Momokeitto á la Tenzin Dickey Tibetian". Ikinä en ollut momoista kuullutkaan, mutta Intiassa / Nepalissa päin niitä ilmeisesti syödään. Kun ei muutakaan ideaa ruoaksi olut, päätin kokeilla niitä. (Muuten kirja ei erityisemmin temmannut minua mukaansa.)
Momokeitto
Momot (n. 16 kpl):
250g vehnäjauhoja
1 dl vettä
ripaus suolaa
3-4 keitettyä perunaa
kotijuustoa (1 paketti riittää hyvin ja ylikin jää)
kevätsipulia
3-4 keitettyä perunaa
kotijuustoa (1 paketti riittää hyvin ja ylikin jää)
kevätsipulia
 |
| Täytteet olisi voinut silputa vähän pienemmiksi |
Täytä pyörylät hienonnetulla perunalla, kotijuustolla ja kevätsipulisilpulla. Taita momot puoliympyröiksi ja nypi reunat kiinni.
Noin kourallinen pinaattia (käytin pakastettua, tuore käy yhtä hyvin)
2-4 kiinankaalin lehteä
2 tomaattia
2-4 cm pätkä tuoretta inkivääriä
3 valkosipulin kynttä
1 l vettä
3 rkl soijakastiketta
1 rkl osteritahnaa
1 tl chilitahnaa (voi jättää pois, jos ei pidä tulisesta)
Maun mukaan suolaa ja pippuria
Silppua pinaatti, kiinankaali ja tomaatti ja pieneksi silpuksi. Hienonna inkivääri ja valkosipuli. Laita silppu sekä momot kattilaan. Lisää vesi. Keitä noin 5 min. ajan. Mausta suolalla, pippurilla ja chilillä. Jos haluat keittää vihanneksia pidemmän aikaa, lisää momot vasta loppuvaiheessa, koska ne kypsyvät nopeasti (varo, etteivät ne aukea). Nauti momokeitto kuumana.
Kokonaisuuden maku oli varsin "aasialainen" ja mausteinen, mutta jotain makua jäin kaipaamaan. Ainakin suolaa oli alkuperäisessä ohjeessa ihan liian vähän mun makuun (tähän ohjeeseen sitä lisäsin, mm. momojen taikinaan). Momot ovat vähän kuin isoja ravioleja ja ne voisi täyttää myös jauhelihalla tai kanalla. Ehkäpä hyvin maustettu liha antaisi kokonaisuuteen enemmän makua...
