tiistai 29. lokakuuta 2013

Arki-illan pikawokki

Pidä keittiön kaapissa aina nuudeleita (meidän suosikki on munanuudelit). Joten kun nälkä arki-iltana yllättää...

1. Tutki pakastin.
2. Tutki jääkaappi.
3. Kerää kaikki sopivalta tuntuvat vihannekset keittiön pöydälle ja pilko ne haluamaasi kokoon.

Itse kasvatettu osuus: chilit, sipulit ja kuvernöörinkukan lehdet

4. Kuumenna vihannekset pannulla.

Käytin tavallista pannua kun siinä oli jo valmiiksi öljyä... Voi tämän tehdä wokkipannussakin

5. Keitä kuuma vesi vedenkeittimessä ja kaada se kattilaan tai muuhun sopivaan astiaan. Keitä / liota siinä nuudeleita n. 3 min (riippuu vähän nuudeleista, miten kannattaa tehdä).

6. Mausta soijakastikkeella ja makealla chili-kastikkeella (tuttavallisemmin "thai sweet chili -soosi"), voi laittaa muutakin, jos siltä tuntuu, mutta nämä yleensä meillä riittävät. Kuivattua korianteria laitoin.

Pakastimesta löytyi vielä vajaa pussi wok-vihanneksia ja maissia

7. Yhdistä nuudelit vihanneksiin ja paistele vielä hetki.

8. Jos haluat wokista ruokaisamman, lisää esim. broileripyöryköitä (ne on tässä wokissa parempia kuin lihapullat). Tai halloumia tai fetaa tai jotain muuta sopivaa juustoa. Tai soijakuutioita. Me lisättiin tällä kertaa kalapullia (lohipyöryköitä).

3 "lätkää" nuudeleita, kalapullat ja vielä ekstrapavut lisätty

9. Syö pois.


Puolessa tunnissa oli ruoka siirtynyt ajatusten tasolta vatsaan. Onnistuisi varmaan nopeamminkin, mutta olen tosi hidas pilkkoja. Ja piti etsiä kamera noita kuvia varten.

P.S. Salainen ainesosani oli tällä kertaa piharuukussa kasvattamani kuvernöörinkukka, jonka kukkia ja pitkulaisia vihreitä lehtiä voi syödä, ja ne maistuvat valkosipulilta. (Tosin miehen mielestä niiden paistaminen tuoksuu samalta, kuin jos paistaisi muovia. Mutta maku oli hyvä.)

sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Punaviiniä ja puolukkaa

En oikeastaan juo kovinkaan paljon punaviiniä, joten kun tattipastasta sitä jäi yli, pääsin vihdoinkin tekemään Annuska köögis -blogista löytämääni puolukkahilloa.

Miten näistä työvaihekuvista oikein saisi mielenkiintoisia?
 Mausteinen puolukkahillo

5 dl punaviiniä
1 tähtianis
6 neilikkaa
2  kanelitankoa
500 g puolukkaa
500 g hillosokeria

Kuumenna punaviiniä ja mausteita noin 10 minuuttia. Poista mausteet, lisää puolukat ja keitä 5 minuuttia. Lisää hillosokeri ja keitä vielä 3 minuuttia. Poista kattila liedeltä, kuori vaahto ja kaada hillo puhtaisiin purkkeihin. Hillo hyytyy noin vuorokaudessa. Säilytä viileässä. 

Punaviinin ja mausteiden kuumentaminen toi kotiin ihanan glögin tuoksun. Lisättyäni puolukat rupesin miettimään, että nestettä on tässä ohjeessa aika paljon verrattuna aiemmin tekemiini hilloihin. Saa siis nähdä, mitä sain aikaan!

Ähäkutti! Tässä lisukkeena on punaherkukkakiisseliä eikä mitään puolukkahilloa.
Päivän teema on muutenkin ollut jämien käyttö: aamun mannapuuroon upotin mutakakusta yli jänneen soijamaidon. Sopi siihen tosi hyvin, jotenkin tuon soijamaidon makeus ja myös soijan ominaismaku (joka juomissa maistuu aluksi vähän oudolta) täydentää puuroa sopivasti.

lauantai 26. lokakuuta 2013

Ruoka-annos 10: Paistetut kesäkurpitsaviipaleet ja sieni-ohralisuke

Olen unohtanut kirjoittaa tänne, miten käytin viimeisen 2/3 kesäkurpitsaani! Tein tämän ruoan jo lokakuun alussa, kun hoksasin että olisi varmaan fiksuinta syödä kesäkurpitsa pois ennen kuin se  itse kävelee ulos jääkaapista ("mädäntynyt raparperinvarsi tukki jääkapin vedenposistoaukon" -episodi vaikutti ehkä myös osaltaan asiaan).


Tein illtaruokaa aineksista, joita "sattui löytymään kaapista", eli kaikki on sellaisia, joita meillä on oikeastaan aina kotona.  Kesäkurpitsat uitin munassa ja leivitin, ja sitten paistoin.


Lisukkeeksi tein "risottoa" ohrasta, eli paistoin ensin kevyesti sipulia ja suppilovahveroita (niitä äidiltä saatuja kuivattuja), lisäsin vettä ja huuhdotut ohrasuurimot ja keitin n. 40 min.  (Yleensähän ohraa kai keitetään väljässä vedessä ja lopuksi kaadetaan ylimärääräiset pois, mutta nyt laitoin vettä vain sen verran, mitä arveli ohran imevän ja tarkistin välillä pitääkö kaataa vielä lisää.) En enää muista laitoinko mausteeksi muuta kuin ripaukset yrttisuolaa ja mustapippuria.


Lähi-/kausiruokaa parhaimmillaan! Lisukkeeksi söin jääkapista löytynyttä paprikasäilykettä, mikä antoi myös kivaa väriä lautaselle.

Kesäkurpitsainventaario: 0 kurpitsaa jäljellä! Vielä en kyllästynyt kesäkurpitsaruokiin (kakkukin jäi tekemättä), mutta koska kaupoissa on enää vain espanjalaisia kurpitsoita (jos niitäkään) taitaa olla parasta jäädä odottelemaan ensi vuoden satoa!

Taivaallinen sienipasta

Mieheni oli oppinut lapsuudenkodissaan syömään vain kanttarelleja ja herkkusieniä. Meillä taas syötiin kaikkea lampaankävistä kehnäsieniin ja karvalaukkuihin. Äitini kerää vuosittain ämpärikaupalla suppilovahveroita, joita sitten kuivailee keittön kaapit täyteen ja toimittaa niitä sitten jälkikasvulleenkin.


Olenkin sitten vuosien varrella oppinut "piilottamaan" näitä sieniä esim. erilaisiin piirakoihin ja ihan perus-jauhelihakastikkeeseen (sopivan pienissä määrin, ettei tule kommenttia "liiasta mausta"). Tulikin sitten vähän yllätyksenä, että tällä viikolla mies itse tulosti netistä "taivaallisen sienikastikkeen" ohjeen, jossa pääraaka-aineena ovat juurikin suppilovahverot!

Hyvän pastan "salaisuus" on usein riittävä määrä valkosipulia!
Ohjeen on alunperin laatinut Saara Törmä (ja se löytyy Vihreän langan sivuilta, joilla on runsaasti muitakin kasvisruokaohjeita). Törmän kirja Saa vaivata, jossa on toinen toistaan maukkaampia leivonnaisia ja leipiä hauskasti ja selkeästi opastettuna on muuten keittokirjasuosikkini kautta aikojen! Kirjan kaikki ohjeet ovat myös vegaanisia, mikäli ei vaihda soijamaitoa tavalliseen maitoon tai sämpyläohjeen kasvisliemikuutiota  lihaliemikuutioon, niinkuin minulla on joskus tapana tehdä...


Ja pastasta tuli tosiaan taivaallista! Joko olen tarpeeksi monta kertaa maininnut, että pidän valkosipulista? Tässä pastaohjeessa siitä ja öljystä nimittäin tehdään vielä seos, jota pirskotellaan valmiin annoksen päälle... Nam!

Keitettiin onneksi liian vähän itse pastaa niin ei tullut tällä kertaa vedettyä ruokaövereitä ;)

maanantai 21. lokakuuta 2013

Munakastike

Alkaa meidän viikonloppuruoat olla sen verran eineshenkisiä, että ensi viikonloppuna kokeillaan varmaan Poikamiehen kilpikonnaburgeria. Sunnutain gurmeemme oli siis Lidlin kasvitäytteiset kalapalat. Hieman pettymys: kalaa oli 40% (ei tullut tarkistettua kaupassa ja tuntui vähemmältä) eli  kasvistäytettä ja leivitettä oli siis paljon. Seuraksi muusia valmisjauheesta. Munakastikkeen tein sentään itse. Se on ihan parasta kalan kanssa! (Ja pelasti myös ruuan, jossa kunnon kalaa oli vähemmän.)

Munakastike

2 rkl rasvaa 
3 rkl vehnäjauhoja 
4 dl maitoa
1/2 tl suolaa 
ripaus valkopippuria
3 kovaksi keitettyä munaa 

Sulata rasva kasarissa, älä ruskista. Sekoita joukkoon vehnäjauhot. (Mielestäni paras tulos tulee, kun jauhot sihtaa. Silti voi jäädä kokkareita, jos ei villisti sekoita myöhemmin.) Lisää noin puolet maidosta. Kuumenna sekoittaen, kunnes kastike kiehahtaa ja sakenee. (Pehmeä vispilä on paras!) Anna kiehua hiljalleen noin kymmenen minuuttia välillä sekoitellen, varo polttamasta pohjaan. Mausta. Lisää lopuksi joukkoon hienonnetut munat.

Munaleikkuri, mahtava keksintö!

Flunssaa ehkäisevä kuuma omenajuoma

Flunssaa on tuntunut pukkaavan, joten kun etikkapullon kyljestää löytyi "flunssaista oloa lievittävän" kuuman juoman ohje, päätin kokeilla.

Tässä tarveaineet.
Vilukissan villatakki (n. 3 lasillista)
5 dl omenatäysmehua
10 g tuoretta inkivääriä viipaleina (n. 1 cm pala)
1 tähtianis
2 rkl hunajaa (kolmatta lusikallista juomaan lappaessani tajusin, että vähän liikaa taisi jo mennä. Kaksi olisi varmaan ollut ihan hyvä)

1,5 rkl omenaviinietikkaa

Kuumenna mehu ja mausteet kiehuvaksi. Lisää hunaja ja viinietikka. Nauti(?)

Unohdin juoman jäähtymään keittöön. Kun olin jo nukkumassa, mies siirsi sen jääkaappiin (ohjeen mukaan tulee säilyttää viileässä ja "säilytyksessä mausteinen maku syvenee"). Seuraavana päivänä muistin juoman. Jääkaappikylmänä juoman tuoksusta tuli etäisesti mieleen teesienijuoma, josta olenkin avautunut jo aiemmassa blogissani. Päätin siis lämmittää juoman mikrossa, ja kyllähän sitä sitten kupillinen (loput vedellä laimennettuna) meni alas...


Jos tämä juoma ei auta flunssaan, niin saa se ainakin toivomaan, että flunssa menisi nopeasti ohi!

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Paholaisen hillo

Hot tomato - Hot carrot - Hot banana
Tänä vuonna meillä kasvoi pihalla 7 erilaista chiliä ja yksi minipaprika. Satoa tuli ihan kivasti ja nyt onkin ollut ongelmana lähinnä muistaa käyttää noita chilejä ruoanlaitossa. Esim. wokeissa toimivat hyvin. Käyttö on tosin hieman arpapeliä, sillä jopa samasssa puussa osa on tosi tulisia ja osa voimakkuudeltaan tavallisen paprikan tasoa.

Kuusi chiliä sain kivasti uppoamaan Paholaisen hilloon (Dansukkerin ohjeella). Vinkki: chilejä pilkkoessa kannattaa käyttää muovihanskoja! (Ilman hanskoja on joskus tullut esim. pyyhkäistyä silmiä chilisormilla myöhemmin illalla. Ei kovin fiksua!)


Ainekset
800 g kuorittuja tomaatteja tomaattimehussa
400 g punaisia paprikoita
4–6 (punaista) chiliä (minä käytin 5 kaikenlaisia värejä)
6–8 valkosipulin kynttä (laitoin tietysti maksimimäärän)
1 tl suolaa
1 tl mustapippuria
2 tl oreganoa
1/2 dl etikkaa
1 pkt (330 g) Dansukker Hillo-marmeladisokeria

Kaada tomaatit liemineen kasariin ja leikkaa ne saksilla neljään osaan. Halkaise pestyt paprikat ja chilit, poista siemenet ja silppua puolikkaat. Murskaa kuoritut valkosipulin kynnet. Lisää silput ja mausteet kasariin. Anna kiehua puolisen tuntia.

Lisää etikka ja hillo-marmeladisokeri. Kuumenna uudelleen kiehuvaksi ja keitä 3–5 minuuttia silloin tällöin sekoittaen. Jäähdytä hetki ja purkita. Säilytä jääkaapissa.


Tarkoituksena on syödä tätä vuohenjuuston ja kanan kanssa.

Edit. 26.10.2013: Nyt on ensimmäinen purkki syöty ja meidän makuun hillo voisi olla tulisempaa ja vähemmän makeaa. Omien chilien käyttö on aina vähän arpapeliä, joskus ne on todella tulisia ja joskus tavallisen paprikan tasoa. Mutta ensi kerralla kokeilen laittaa hilloon vielä enemmän chilejä ja valkosipulia.

Vegaaninen mutakakku

Meillä on käynnissä lihaton lokakuu, mutta kaveri asetti itselleen hieman enemmän haastetta ja ryhtyi kuukauden ajaksi vegaaniksi. Nyt kun hän vietti yhdistettyjä tupareita ja läksiäisiä, oli minullakin syytä ensimmäisen kerran elämässäni tietoisesti leipoa jotakin vegaanista herkkua. Netistä löytyi onneksi nopeasti vegaaninen mutakakku Taikinaninen takiainen -blogista. 

Tästä se taas lähtee.
Ainekset:
2 dl vehnäjauhoja
1½ dl ruokokidesokeria
1 dl kaakaojauhetta
ripaus suolaa
1 tl ruokasoodaa
1 tl vanilijasokeria
1 dl öljyä
2 dl soijamaitoa
75 g vegaanista tummaa suklaata
1-2 rkl omenaviinietikkaa

Suklaat tykkään sulattaa vesihauteessa

Sekoita kuivat aineet. Lisää öljy ja soijamaito, sekoita hyvin. Lisää sulatettu suklaa ja lopuksi omenaviinietikka. Sekoita hyvin ja kaada "voideltuun" irtopohjavuokaan (halkaisija 16cm). Paista 175 asteessa 20-25 minuuttia. Anna jäähtyä kunnolla ennen tarjoilua.

Haasteellisin kohta mulle oli tuo ohjeen "kaada voideltuun irtopohjavuokaan". Oli jo oivariinipaketti kädessä, kun tajusin että eipä tuo taida ollakaan vegaanista... Eikä ollut leivontamargariinikaan, joten öljysin sitten vuoan samalla auringonkukkaöljyllä, mitä käytin taikinaan.

Soodaa tulee leipoessa käytettyä aika harvoin, mutta hienosti se kyllä nosti kakun! Lopuksi koristin tuotoksen vielä tomusokerilla ja granaattiomenan siemenillä. Hyvin tuntui kelpaavan illan emännälle ja muille vieraille.

perjantai 18. lokakuuta 2013

Suolasienipiirakka



Äitini halusi päästä vierailevaksi tähdeksi blogiini. Tässäpä siis ohje äidin suolasienipiirakalle, jota viime viikonloppuna popsittiin.


Ainekset:
2 dl suolasieniä pilkottuina (tarkista maku, etteivät ole liian suolaisia)
2 dl kermaviiliä
2 dl sipulisilppua > kuullota
1 kananmuna hieman valkopippuria
(paprikaa)
valmis piirakkataikina (pakaste)


Sekoita ainekset. Taputtele taikina sopivan kokoiseksi. Kuvassa tehdään tupla-annosta, jossa tummalle puolelle tuli suolasienitäyte, ja vaalealle täyte yhdessä sipuleiden kanssa paistetuista suppilovahveroista (jos ei käytä suolasieniä, täytteeseen voi lisätä hieman suolaa). Koristele pinta esimerkiksi paprikalla.


Paista uunissa taikinan ohjeen mukaan. Hyvää sekä lämpinä että jäähtyneenä!

keskiviikko 9. lokakuuta 2013

156 teehetkeä

Aamulla meinasi mennä hermo, kun kaulaliina ja pipo eivät meinanneet mahtua  työpisteeni vaatekaappiin. No ei kai, kun siellä on:

8 paketillista teetä



 ...mikä on yhteensä 156 pussia 30 eri makua!


Meillä on teetä juovien työkavereiden kanssa tapana, että matkoilta tuodaan uusia teelaatuja kaikille maisteltaviksi. Juotavanani on siis teetä ainakin Venäjältä, Virosta, Hollannista, Skotlannista, Taiwanista ja Meksikosta.

maanantai 7. lokakuuta 2013

Savusimpukkapasta

Olen NIIN mainosten orja! Viikonloppuna ilmestyneessä Hesarin kuukausiliitteessä oli Violan mainoksessa hyvännäköisiä ruokaohjeita ja kun toisessa niistä oli SEKÄ simpukoita ETTÄ savulohta, niin pakkohan sitä oli heti kokeilla. 

Simpukkapastaa simpukkakastikkeella

Niin hyvää! Syötiin kaksistaan heti 4/5 neljän hengen annoksesta. Hups...

Savusimpukkapasta

Ainekset:
250 g pastaa
3 pientä sipulia (ohjeessa purjoa)
1/3 purkillista (n. 100 g) aurinkokuivattuja tomaatteja öljyssä 
50 g kylmäsavulohiviipaleita 
1 rasia Viola rapu -tuorejuustoa 
1 dl pastan keitinvettä
2 rkl sweet chilikastiketta 
1 tlk savustettuja simpukoita öljyssä 
1 dl hienonnettua basilikaa 
Tarjoiluun sitruunalohkoja 

Laita pasta kiehumaan pakkauksen ohjeen mukaan. Valmista sillä aikaa kastike. Leikkaa sipuli pieniksi paloiksi. Suikaloi aurinkokuivatut tomaatit. Suikaloi lohi. Paista purjo, tomaatit ja lohisuikaleet kevyesti pannulla. Lisää tarvittaessa nokare voita. Sulata joukkoon tuorejuusto ja vesi. Mausta sweet chilikastikkeella. Lisää valutetut simpukat. Kuumenna. Viimeistele basilikalla. Nosta pasta annoslautasille. Jaa päälle kastike. Tarjoa sitruunalohkojen kera.

Kasviskeitto


Sunnuntaina mies tekaisi meille kasviskeittoa. Tämä on oikeastaan vähän kuin makkarakeitto, mutta nyt Lihattoman lokakuun takia ilman makkaroita (esim. bratwursti tai muu voimakkaampi makkara toimii tällaisessa keitossa hyvin).

Ruokaisa kasviskeitto

- sipulia
- valkosipulia
- perunaa isohkoina paloina
- porkkanaa viikapaleina
- tölkki papuja
- 1 tölkki kokonaisia tomaatteja kastikkeessa  / tomaattimurskaa
- paprikaa
- pieni tölkki herkkusieniä viipaleina
- vettä (mitä enemmän, sen keitompi)
(- mausteista makkaraa)

Mausteeksi:
- kasvisliemikuutio
- inkivääritahnaa (tai tuoretta inkivääriä hienonnettuna)
- kasvisliemikuutio
- adzhikaa / sambal oelekia
- paljon kuivattuja yrttejä
- paprikajauhetta
- mustapippuria

Pilko vihannekset. Kuullota sipuleita (ja makkaraa) hetki paksupohjaisen kattilan pohjalla. Lisää muuta ainekset ja vettä maun mukaan. Keitä kunnes vihannekset ovat kypsiä.


Viikonloppuruokia

Lauantaina käytiin ulkoilemassa ja kokattiin lounasta nuotiolla. 


Minun oli pakko livetä lihattomasta lokakuusta, kun edes jonkun piti näyttää ulkomailta tulleelle ystävälle, miten suomalaiset yleensä grillaa nuotiolla. 


Illalliseksi kelpasi nuudelit. Joskus on kivaa mennä siitä, mistä aita on matalin!

Vinkki: nuudeleista saa ruokaisamman, kun keittää veden vedenkeittimen sijaan kattilassa ja rikkoo nuudeleiden sekaan 1-2 kananmunaa (ja antaa hetken kiehahtaa). Tarvittaessa tämä vähentää hieman myös nuudeleiden tulisuutta.

perjantai 4. lokakuuta 2013

Aronia-omenakiisseli



Iltapalaksi (ja aamiaiseksi) maistuu aronia-omenakiisseli!

Mustajuuri-perunasosekeitto


Kävin pitkästä aikaa kasvimaalla, joka täytyy vähitellen valmistella talvikuntoon. Myyrät ovat mellastaneet, joten päätin kerätä mustajuuret parempaan talteen, ennen kun elukat ymmärtävät niiden päälle. Tosin jotain hyötyä myyristäkin - maa kääntyi helposti, kun on niin täynnä koloja. Saalistakin sain: mustajuuret olivat iskemättömiä ja niiden lisäksi penkistä löytyi yllättäen myös perunoita, jotka myyrät olivat siis ilmeisesti siirtäneet "turvaan" viereisestä perunapenkistä. (Ne perunat jäi kuitenkin maahan - soppaan käytin ihan kaupan perunaa.)

Mustajuuressa on ihana maku, mutta en ole niitä koskaan nähnyt kaupassa, joten tämä oli ensimmäinen kerta, kun niitä kokkasin. Innoittajana toimi pehmoinen mustajuurikeitto, mutta koska oma sato oli lopulta aika pieni lisäsin loput perunaa.


Mustajuuri-perunasosekeitto

150 g mustajuuria 
350 g perunoita
2 pientä sipulia 
voinokare 
2 dl kermaa 
2 dl maitoa 
2 dl vettä
valkopippuria 
suolaa 

Kuullota pilkottu sipuli voissa kattilassa. Lisää pestyt, kuoritut ja pilkotut mustajuuret ja freesaile niitäkin hetki. Lisää pilkotut perunat, kerma, puolet maidosta, suola ja valkopippuri ja keitä mustajuuret kypsiksi. Soseuta keitto sileäksi. Lisää loput maidosta.

Keitin vihannekset vain osassa nestettä muun muassa välttääkseni maidon kiehumisen yli kattilasta. Piti myös vahtia ja sekoitella keittoa säännöllisesti, ettei se pala pohjaan. Mutta maku oli vaivan arvoinen! Tuli ihan mieleen makaronikeitto, jota äiti meille keitti aina lapsena (olinkohan meidän perheessä ainoa joka tykkäsi siitä... Näin jälkikäteen mietittynä ylikypsät makaronit maitokastikkeessa ei ihan kuulosta niin herkulliselta kuin mitä muistelen maun olleen.). Lopussa keiton paksuuden voi tarkista ja vaikka kaataa lisääkin maitoa, jos keitto tuntuu liian paksulta. Mullahan keitot on yleensä liian laihoja, joten en ylimääräisiä lisännyt, ja kerrankin onnistuin tekemään sopivan paksuista kerralla.