Jauhelihakastike hirvenlihasta

Meille tulee jouluvieraita, jee! Mutta koska he tulevat jo aaton aattona, arvelin että pitää heille saapumispäivänä tarjota jotain vähän vähemmän jouluisaa. Pakastimesta löysin hirvenlihaa (pakastin tyhjenee, jee!), joten teinpä sitten siitä kastiketta. Ihan omasta päästä.

Ruskista hirveliha (n. 700g) ja lisää joukkoon muutama porsaan kylkiviipale rasvan makua antamaan.

Pilko 4 pientä sipulia. Lisää pannuun. Pilko myös 4 valkosipulinkynttä.

Mausta pippurisekoituksella ja soijakastikkeella. Lorauta joukkoon vähän nestettä maustekurkkupurkista (riistan kanssa sopii etikka - tämä korvaa sen). Lisää vielä purkillinen tomaattimurskaa ja ruokakermaa ja anna hautua niin kauan kun spagetin keittämiseen menee.

Kai sitä olisi voinut jotain kevyempääkin ruokaa keksiä näin ahmintafestin edellä, mutta ei meillä ollut kaapissa mitään muuta raikasta/tuoretta kuin tomaatteja... Tarkoitus on mennä jouluruokaostoksille vasta kun vieraat tulee!

Lanttusupikkaat

Lapsena muistan inhonneeni lanttua keitoissa (tämän vuoksi äiti aina soseutti kaikki keitton vihannekset ennen kun lisäsi esim. makkarat...), mutta syöneeeni sitä ihan tyytyväisenä eväspaloina ne 7 kuukautta vuodesta, jotka ylipäätään pystyn syömään raakoja juureksia.

Lanttusupikkaista en ollut kuullutkaan, ennen kun tänä syksynä maistoin niitä ystäväni luona (ja olen sentään asunut Pohjois-Karjalassa jo 12 vuotta! Tutuksi on käyneet lanttukukko, sultsinat ja vatruskat, mutta että supikkaat? Siis jotkut kengät?)

Olin kuitenkin heti myyty: lantusta tulee supikkaissa ihanan makeaa ja ruiskuori maistuu mukavan rapsakalle. Kiitos siis Katjalle ohjeesta! (Ohje löytyy myös Hesarin sivuilta.)

Lanttusupikkaat

(24 kpl)

Lanttutäyte:
1 kg lanttua
1/2 dl vettä
2 tl hunajaa
1 rkl voisulaa
suolaa

Ruistaikina:
2 dl vettä
1 tl suolaa
4 dl ruisjauhoja
1 dl vehnäjauhoja

Voiteluun:
voisulaa

1) Valmista ensin lanttutäyte. Kuori ja viipaloi lantut. Hauduta lanttupalat pehmeiksi kattilassa pienessä vesitilkassa. Soseuta pehmeät lantut haarukalla ja lisää hunaja, voisula ja suolaa maun mukaan.
2) Tee taikina. Sekoita suola kylmään veteen. Lisää jauhot ja sekoita ainekset käsin melko kovaksi taikinaksi.
3) Kaulitse taikinasta ohut, noin 4 millin paksuinen levy. Irrota levystä paloja juomalasilla. Näitä pyörylöitä kutsutaan kuoriksi. Ohenna ja levittele kuoret kaksinkertaisiksi kaulimella tai pulikalla.
5) Laita reilu ruokalusikallinen lanttutäytettä kuoren toiselle puoliskolle. Taittele kuoren toinen puoli toisen päälle ja painele kiinni.
6) Asettele supikkaat uunipellille ja paista kuumassa, 250–275-asteisessa uunissa. Paista noin 15 minuuttia, kunnes supikkaat ovat saaneet väriä, myös pohjastaan.
7) Voitele lämpimät supikkaat voisulalla ja anna niiden pehmetä laakeassa astiassa leivinliinan alla.

Pientä hakemista oli taikinan kiinteyden kanssa, välillä taisin kaulita taikinan jopa liiankin ohueksi, koska se repesi. Ei kuitenkaan makua haitannut. Koska minulla oli vain tosi pieni lanttu (ostin sen ajat sitten, kun oli tarkoitus leipoa, mutta sitten tuli 2 viikon superflunssa ja leipominen jäi, ja söin osan lantusta välipalana kun en jaksanut laittaa ruokaa...), täytettäkin tuli vähemmän ja käytin lopun taikinan karjalanpiirakoihin.

Piparin makua

Ylen nettisivuilla törmäsin seuraavaan (ehkä Matkahuollon piparikampanjan innoittamana esitettyyn?) kysymykseen:

Ruotsissa on myynnissä piparilla ryyditettyä kivennäisvettä, viiliä, pullaa, ja jopa veripalttua eli rössyä. Mihin kaikkeen piparin maku sopii ja mihin sitä voisi vielä lisätä? 

Minusta pipari sopii erinomaisesti aamujugurttiin tai esimerkiksi jäätelöannokseen! Etenkin persikan pariksi sopii mielestäni todella hyvin. Ja kyllä, minulla on maustemylly, josta voin rouhia "piparimaustetta" esimerkiksi kahvin sekaan.

Sen sijaan oikeat piparit eivät ole mitään erityistä herkkuani - eniten pidän taikinasta! Ja se muottivaihe on myös mukava, mutta valmiina piparit on jotenkin vähän tylsiä. Ja niitä tulee aina ihan liikaa! Kysymyksen kommenttiraidassa suositeltiin kokeilemaan piparimaustetta myös kaurapuurossa omenasoseen kanssa. Kuulostaa kokeilemisen arvoiselta idealta.

Aamiainen uunissa

"Huhuu? Tuu keittiöön!"

Uuniin menossa

"Nyt ois sulle blogiin kuvattavaa!"

Lisättiin uunivuokaan vielä makkaroita

Sunnuntain kunniaksi mies laittoi vähän parempaa aamiaista. Vai onko tämä brunssi?

Kuvasta puuttuu vielä itse puristettu appelsiinimehu.

Gruusialainen kaalipata

Kaalikin on superruokaa. Jotenkin yhdistän isot kaalipellot kuitenkin enemmän itäiseen naapuriimme kuin suomalaiseen maalaimaisemaan. Venäläisissä kansanviisauksissa lapsetkin syntyvät kaalinpäistä. Meillä on puolikas pää möllötellyt kaapissa siitä lähtien, kun marraskuussa tein kaalilisuketta, joten lopuista päätin tehdä gruusialaista kaalipataa. (Tähän ruokaan sain muuten alunperin idean työpaikkani ruokalasta, kuten ilmeisesti moni muukin.) Siihen tarvitsin kuitenkin enemmän kaalia, kuin mitä minulla kaapissa oli. Eikun kauppaan. Ja koska kaalit on AINA niin isoja, nyt jäi puolestaan tästä uudesta kaalista 1/3 jäljelle. Olen tainnut joutua ikuiseen kaalikierteeseen...

Gruusialainen kaalipata

1-1,5 kg keräkaalia
2 sipulia
paljon valkosipulia
vettä
2 isoa suolakurkkua (n. 150 g)

2 prk (140 g) tomaattipyreetä
2 prk (240 g) smetanaa
3 tl paprikajauhetta
1 tl suolaa / sopivasti soijakastiketta
mustapippuria
timjamia

(meiramia)
vajaa 100 g juustoraastetta (esim. emmental)

Suikaloi kaali ja sipulit isoon uunivuokaan. (Olisin käyttänyt valurautapataani, mutta se haisi taas oudolta - pitänee lähiaikoina tehdä vähän parempi puhdistus kuin viimeksi. Tyydyin siis pienempään kokki-pataan.) Lisää joukkoon silputtu  valkosipuli. Kaada pohjalle vähän vettä ja hauduta n. tunti. Sekoita joukkoon kuutioitu suolakurkku, tomaattipyree, smetana ja mausteet sekä juusto (jotkut ripottaa juuston vasta päälle). Paista pataa 200-asteisessa uunissa toinen tunti. Vielä parempaa padasta tulee, jos sen antaa hautua vieläkin pidempään, vaikka lämpö jo pois käännettynä.

Jotkut kai lisää tähän pataan myös jauhelihaa, mutta itse en ole koskaan kokeillut. Ja joskus olen suolankin unohtanut laittaa sekaan, mutta hyvältä on aina maistunut... Kinuskissa on valmistanut myös samaa pataa jalostettuna piirakkamuotoon. Mielenkiintoista!

Vietnamilainen Pho-keitto ja kalakastike

Tällä viikolla en ole paljon ole kokkaillut, mutta jokin aika sitten tein Pho-keittoa Helsingin Sanomien ohjeella, jonka mies oli ottanut talteen. 

Lopputulos koottuna lautasella

Ostettiin keitettäväksi lihaksi kerrankin fileetä, ja kyllä kannatti, tuli ihan uskomattoman mureaa. Mung-pavun ituja en löytänyt (enkä jaksanut ruveta idättämään), joten käytettiin ihan perus-ituja, mitä saa ostettua kaupasta säilyketölkissä.

 

Ruoka tarjoiltiin erillisissä astioissa: keitetyt nuudelit & idut & liha - liemi (jossa nuo edellä mainitut oli keitety, mutta sitten otettu pois) - kevätsipuli - limettilohkot - pilkottu chili - thai-basilika (ohjeessa oli tuoreyrtteinä korianteria, minttua & basilikaa, mutta meiltä löytyi nyt vain tuota pakastettua thaibasilikaa) - nuoc cham -kastike.

Monissa aasialaisissa ruokapaikoissa olenkin törmännyt ruoan kanssa tarjoiltavaan tummaan ja suolaisen kastikkeeseen. Vietnamissa nuoc chamia tarjotaan ilmeisesti lähes jokaisen ruoan kanssa. Hesarissa annettiin tähänkin ohje, ja tulee varmaan tehtyä toistekin nuudeliruokien seuraksi.

Nuoc cham eli lisäkkeenä tarjottava kalakastike

2 valkosipulinkynttä
1 chili
1 rkl tummaa sokeria
1 limetin mehu
4 rkl kalakastiketta (nuoc mam)
4–5 rkl vettä
(1 rkl porkkanaraastetta - itse en laittanut)
 
Survo valkosipulinkynnet, chili ja sokeri tahnaksi. Lisää limettimehu, kalakastike ja vesi. (Sekoita halutessasi porkkanaraastetta kastikkeen joukkoon.) Laita tarjolle.