Uunijuurekset ja juustoiset jauhelihapihvit

Docventuresin viime viikolla lanseerama kansalaistempaus on Lihaton lokakuu, johon meidänkin on tarkoitus osallistua. Ainakin kotona laitettavan ruoan osalta (sillä jos äiti kylään mennessä tarjoaa esim. nakkeja (miehelle) tai jauhelihalla täytettyjä lettuja (mulle), ei ehkä pystytä vastustamaan kiusausta). Ovathan nuo meidän kokkailut yleensä muutenkin varsin kasvispainotteisia, joten suurta tuskaa en usko tämän kuukauden tuottavan. Muttaa saa nähdä!

Viikonloppuna pitis siis syödä jääkaapista jauheliha pois, joten tällä kertaa tein juustoisia jauhelihapihvejä.

Ihan ei tullut yhtä hienon näköisiä kuin lehden kuvassa, mutta hyvää oli! Ja vähän jäi myös evääksi.

Ohje on taas Yhteishyvän lehdestä... Niistä onkin ollut aika monta ohjetta, mutta sepä onkin ainoa ruokalehti, joka meille joka kuukausi kotiin kannetaan, ja jotenkin vaan on siinä vihkosessa hyvässä tasapainossa houkuttelevat kuvat ja suht yksinkertaiset ohjeet. Helppo valita, mitä tekisi mieli, kun netistä ohjeita etsiessä pitäisi yleensä olla jo valmiiksi jotain ideoita esim. ruoka-aineista.

 

Ja pihvithän oli vaan tekosyy, että sai tehdä lisukkeeksi ihania uunivihanneksia. 

Sekoita kulhossa:
- loraus auringonkukkaöljyä
- pienempi loraus soijaa
( -  loraus balsamicoa)
- ripaus suolaa, ja
- paljon kuivattuja yrttejä, ainakin timjamia ja rosmariinia (itse käytän Punnitse ja säästä -kaupasta ostettua Suman Organic mixed herbs -yrttisekoitusta). 

Pyörittele pilkottuja vihanneksia seoksessa. Perunat voi jättää vähän isommiksi ja punajuuret taas kannattaa pilkkoa aika pieniksi, jotta ne kypsyvät yhtä nopeasti. Paista uunissa 225 asteessa 20-30 minuuttia. 

Juuresten maustamisessa muistissa voi pitää nyrkkisääntöä, että porkkanoiden kanssa sopii erityisen hyvin timjami ja punajuurien kanssa rosmariini.

Punakaalikeitto

Nyt kylmien säiden saavuttua erilaiset keitot ovat paikallaan. Lauantain iloksi tein meille punakaalikeittoa. Samalla pääsin kokeilemaan ensimmäistä kertaa äidin kirpputorilta pelastamaa valurautapataa. En tiedä, mitä padalla oli valmistetu ennen kun sen käsiini sain (ja miten monta vuotta sitten), ja sen pohjalla oli kummalliselta haisevaa öljyä, joten ennen ruoanlaittoa luin vähän valurautapatojen hoito-ohjeita tein jonkinlaisen kuumennuspuhdistuksen.

Punaisen kaalikeiton ohje löytyi jälleen Yhteishyvän sivuilta. Ohjeen mukaan mentiin ja maku oli hyvä, mutta padasta ehkä tarttui jotain outoa lisämakua... Joten ehkä tekemäni kuumennuspuhdistus ei ollut ihan tarpeeksi. Mutta eiköhän kaikki epämääräiset ainekset nyt lionneet viimeistään tähän keittoon niin että seuraava ruokaa tehdessä kaikki on jo ok, ainakaan illalla pata ei enää haissut kummalta...

Keiton seuraksi tein jälleen kesäkurpitsasämpylöitä, tällä kertaa Myllärin luomu sämpyläjauhoista, joissa on tosi paljon myös kauraa. Ekaa kertaa nätäkin jauhoja kokeilin. Olisin voinut pistellä vaikka koko pellillisen, niin hyvää tuli!

Keittiön toinen osapuoli ei välittänyt lisukkeeksi tekemästäni piparjuurismetanasta (tuli kuulemma liian vahvaa), mutta mulle sekin maistui, ja loput aion syödä leivän päällä kalan kanssa.

Appeltaart eli hollantilainen omenatorttu

Hollannissa käydessämme tykästyimme paikalliseen omenapiirakkaan. Pääosin se taitaa erota suomalaisesta siinä, että on on huomattavasti paksumpi, ja päällä on (usein) kuori.

Sain työkaverilta monta kiloa omenoita, joten päästiin vihdoin itsekin kokeilemaan piiraan tekoa. Googlailemalla ei suomeksi löytynyt "oikeanlaista" ohjetta (eli sellaista, joka olisi muistuttanut tarpeeksi piirakkaa, jota syötiin amsterdamilaisessa kahvilassa), joten kokosin oman ohjeen englannin- ja hollanninkielisistä versioista. Hollannissa käytetään leivonnassa yleensä "itsekohoavia" jauhoseoksia, mutta niitä ei täällä nyt ollut tarjolla, joten taikina kohosi ihan leivinjauheen voimalla.

Hollantilainen appeltaart

8-12 annosta (24 cm irtopohjavuokaan tehtynä) 

Taikina: 

300 g vehnäjauhoja (osan voi laittaa esim. grahamjauhoja)

2 tl leivinjauhetta
180 g voita tai margariinia

110 g fariinisokeria / ruokokidesokeria

1 tl vaniljasokeria
hyppysellinen suolaa

1 muna

Täyte: 

1 kg omenoita

100 g rusinoita

2 rkl brandya / konjakkia / rommia
40 g (ruoko)kidesokeria
3 tl sitruunamehua (tai enemmän maun mukaan) 

2 tl kanelia(tai enemmän maun mukaan)

1 tl speculaas-maustetta (antaa kivaa makua, mutta voi korvata laittamalla vain lisää kanelia)

2 rkl perunajauhoja

Ohje: 

1. Sekoita ensimmäiseksi rusinat brandyyn ja anna marinoitua vähintään tunti.
2. Tee sitten taikina: Yhdistä jauhot, leivinjauhe, sokeri, vaniljasokeri ja suola kulhossa. 
3. Leikkaa kylmä voi tai margariini pieniksi kuutioiksi ja lisää jauhoseoksen.
4. Vatkaa muna kevyesti ja lisää 3/4 siitä jauhoseokseen (loput tarvitaan pinnan voiteluun) </ span>
5. Sekoita taikina yhdellä kädellä niin että saat siitä muotoiltua tasaisen pallon. Laita taikinapallo jääkaappiin noin tunnin ajaksi. Tee odotellessa täyte. 
6. Kuori omenat ja leikkaa ne kuutioiksi (kuutioiden koot saavat vaihdella, maistuu paremmalta)
7. Yhdistä kulhoon omenakuutiot, rusinat, sokeri, kaneli, sitruunamehu ja 1 rkl perunajauhoja. Sekoita hyvin ja anna makujen imeytyä toisiinsa välillä sekoittaen. (Halutessasi voit tehdä täytteen jo edellisenä päivänä, jollon maut varmasti sekoittuvat hyvin)
8. Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Voitele irtopohjavuoka  
9. Taputtele 3/4 taikinasta vuoan pohjalle ja reunoille. Taikinakerroksen ei tarvitse olla kovin paksusti, kunhan ei vuoka paista läpi. 
10. Ripottele pohjan päälle loput perunajauhot, kaada täyte vuokaan.
11. Kaulitse loput taikinasta kevyesti jauhotetulla alustalle kunnes se on alle 1/2 cm paksuinen. Leikkaa taikina suikaleiksi ja asettele omenapiirakan päälle ristikoksi. 
12. Käytä loput munasta taikinasuikaleiden voiteluun. 
13. Paista piirakka 175 °C, hiukan uunin keskikohdan alapuolella, 60-75 minuuttia 
14. Poista vuoka vasta sen jälkeen kun kakku on jäähtynyt. Tarjoile lämpimänä tai kylmänä, kermavaahdon tai jäätelön kera.

Speculaas-mauste

Kävimme kesällä Hollannissa, jonka ruokakulttuuri olikin aiemmin ollut meille aika tuntematon. Vierailun perusteella voi todeta, että hollantilaiset tykkäävät juustoista, taikinakuoresta ja täytetyistä sämpylöistä. Ranskalaisia perunoita tarjottiin ihan yleisesti lisukkeena hienommissakin ravintoloissa. Eikä pidä unohtaa, että salmiakki oli ilmeisesti vähintään yhtä suosittu karkki kuin Suomessa.

Hollannilla on pitkä historia merenkulun suurmaana ja Itä-Intian kauppakomppanian laivat toivat aikoinaan emämaahan mausteita ympäri maailmaa. Esimerkiksi mausteiset speculaas-keksit ovat Hollannista kotoisin. (Speculaas-keksien lähikaupasta saatavat versiot toimii hyvin esimerkiksi juustokakkujen pohjassa!)

Meille mausteet toimittaa Länsi-Intian turistikomppania (eli äitini)

Speculaas-maustetta (speculaaskruiden) myydään Hollannissa kaupoissa, mutta sitä voi tehdä myös itse. Maustesekoitusta voi käyttää ainakin kakkuihin ja pipareihin, mutta parasta on varmaankin valmistaa kerralla vain tarvittava määrä, niin säilyy maku tuoreena.

Speculaas-mausteseos

4 tl jauhettua kanelia 
1 tl jauhettua neilikkaa 
1 tl muskotinkukkaa 
1/3 tl jauhettua inkivääriä 
1/5 tl jauhettua valkopippuria (hyppysellinen) 
1/5 tl jauhettua kardemummaa (hyppysellinen) 
1/5 tl korianterin siemeniä (hyppysellinen) 
1/5 tl aniksen siemeniä (hyppysellinen) 
1/5 tl raastettua muskottipähkinää (hyppysellinen) 

Jauha kokonaiset mausteet esim. morttelissa. Yhdistä mausteet ja sekoita huolellisesti pienessä kulhossa. Säilö ylijäävä mausteseos esim. pieneen lasipurkkiin.
Jos kaikkia mausteita ei ole saatavilla, voi osan jättää pois. Tärkeimpiä ovat kaneli, neilikka, muskotinkukka ja inkivääri.

Ruoka-annos 9: Kesäkurpitsarelissi

Kuten todettua, vielä oli muutamia kesäkurpitsoita jäljellä. Nyt päätin kokeilla taas säilöntää ja aiemmin mainitsemaani Yhteishyvän kesäkurpitsarelissiä. Tein kerrankin kaiken ohjeen mukaan, ja sepä löytyy linkin takaa!

Nyt pitää vain odotella pari päivää relissin makustumista!

Kesäkurpitsainventaario: 2/3 isosta kurpitsasta jäljellä, mutta pienet on nyt pistelty parempiin suihin!

Porkkana-oliividippi

Tätä syötiin eilen leivän päällä.

Ohje on kirjasta Meze - Lähi-idän pikkuruokia. Kirjan inspiroimia ohjeita löytyy vielä enemmän Mausteinen manteli -blogista.

Papusalaatti

Tätä ruokaisaa papusalaattia söin ensimmäistä kertaa Petroskoin konsulaatin kokin tekemänä. Se oli mielestäni niin hyvää, että kirjoitin ohjeen ylös heti hotellille päästyäni. 

Mielestäni kaikki osat salaatissa ovat hyviä ja koska aineksia lisätään mielialan mukaan, salaatti on joka kerran erilaista. Mutta salaatin varsinainen juju on vanhasta ruisleivästä paistettavat "krutongit".

Papusalaatti Petroskoista

sipulia

valkosipulia

ruskeita papuja (myös kidneypavut käy, ja miksei valkoisetkin)

maustekurkkua

paprikaa

tummaa leipää krutonkeja varten

smetanaa (tai kermaviiliä, tai hätätilassa maustamatonta jugurttia. Kerran taisin laittaa jopa vähän piimää kun ei muuta ollut...)

Pilko kaikki salaatin osat pieniksi. Kuullota sipulit ja valkosipulit ja kippaa kulhoon jäähtymään. Paista leipäpaloja kuumassa pannussa ihanan raksuviksi. Sekoita kaikki ainekset, leipäpalat viimeisenä, jotteivat ne vety ennen aikojaan.

Tällä kertaa lisäsin salaattiin myös tuorekurkkua, mutta se ei oikeastaan kuulu ohjeeseen. Salaattia voi varmaan myös maustaa jotenkin, mutta itse olen syönyt aina ihan tuollaisenaan ilman mitään kikkailuja!

This is a salad I learned from cook in Finnish consulate.

SALAD "PETROZAVODSKAYA" 
onion 
garlic 
brown beans (or kidney beans) 
pickles 
pepper 
dark bread for croutons (or ready-made croutons)
smetana / sour cream

Chop everything into small parts. Saute onions and garlic and put them in a bowl to cool. Fry the bread pieces in a hot pan until they are hard and dry (but not burnt). Mix all ingredients, croutons last, because they shoul be crunchy.

Munakoisolasagne

Oltiin viikonloppu sukulaisten lihapatojen äärillä, joten sunnuntaina päätettiin antaa äidille lepopäivä ja laittaa ruokaa. Lasagnevaihe taisi viikolta jäädä vähän päälle, joten tehtiin nyt sitä munakoisolasagnea. Ei tosin tullut aloittaessa tarkistettua, löytyykö kyläpaikasta sopivan kokoisia astioita, joten piti lopulta tehdä annos kahteen vuokaan, ja jälkimmäisestä vähän loppui tomaattikastike kesken. Mutta hyvin maistui silti!

Mustikkasoppa

Siihen nähden, miten helppoa ja hyvää mustikkasoppa on, keitän sitä aivan liian harvoin!

Mustikan myös pitäisi parantaa näköykyä ja muistia. Jälkimäisestä en ole varma, mutta ainakin hämäränäkö on minulla hyvä! Lapsena mustikkasoppaa syötiin aina sairaana, mutta toisin kuin keltaiseen Jaffaan, tähän makuun en ole koskaan kyllästynyt.

Mustikkasoppa (oikeastaan kiisseli)

5dl (n. 250 g) mustikoita (joskus laitan paljon enemmänkin)

8 dl vettä

1,5 dl sokeria

Kuumennetaan kiehuvaksi kattilassa ja nostetaan levyltä. Sekoitetaan 4-5 rkl perunajauhoja 1 desiin kylmää vettä ja kaadetaan kattilaan ohuena nauhana koko ajan sekoittaen. Siirretään kattila takaisin levylle ja annetaan pulpahtaa. Ei saa enää keittää!

 

Ruoka-annos 8: Kesäkurpitsalasagne

En ole vielä ollenkaan kyllästynyt kesäkurpitsaruokiin, viime viikon aikana vaan ei ole tuntunut löytyvän aikaa kokkailuun ylipäätään. Palstalla "tuotantotahti" on rauhoittunut viilentyneen sään myötä, eikä uusi kurpitsajötkäleitä taida enää olla tulossa. Muutama pieni kesäkurpistana alku kyllä vielä koettaa siellä kasvaa, mutta saa nähdä miten käy niiden kanssa.

Äitini vinkkasi, että uudessa Yhteishyvä-lehdessä on kesäkurpitsarelissin ohje. Sitä en kuitenkaan tällä kertaa vielä kokeillut, vaan samalta sivulta silmiin osui Kesäkurpitsa-vuohenjuustolasagne. Ohje oli siitä kätevä, että ei tarvinnut erikseen keittää valkokastiketta, vaan ruokakerma kaadetiin kesäkurpitsoiden ja tomaattikastikkeen sekaan (ei pelkoa pohjaan palamisesta, jipii!).

Meidän makuun paranneltu ohje: 
 600 g kesäkurpitsaa 
2 rkl rypsiöljyä 
0,5 tl suolaa 
ripaus rouhittua mustapippuria 
800 g tomaattimurskaa 
1 rkl sokeria 
2 valkosipulinkynttä
1 tl kuivattuja yrttejä (meirami, timjami, persilja, rosmariini) 
2 rkl soijakastiketta 
1 dl silputtua meiramia (myös esim. basilika, persilja, timjami kävisi)
2 dl ruokakermaa ja 1 dl smetanaa (kun sitä sattui olemaan jääkaapissa)
lasagnelevyjä 
200 g vuohenjuustoa 
160 g mozzarellaa (kun se vuohenjuusto oli lähikaupassa niin kallista... Ja pienempikin määrä tuntui riittävän hyvään makuun!)

Huuhtele ja viipaloi kesäkurpitsat. Kuumenna öljy pannulla ja paista siinä kesäkurpitsaviipaleet. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää tomaattimurska, sokeri, valkosipuli, minttu ja soijakastike. Hauduta 10 minuuttia. Lisää tuoreyrtit ja ruokakerma. Lado uunivuokaan vuorotellen tomaatti-kesäkurpitsakastiketta, lasagnelevyjä ja viipaloitua vuohenjuustoa. Kypsennä 200-asteisen uunin keskitasolla 35–40 minuuttia tai kunnes pastalevyt kypsyvät. Anna vetäytyä hetki (vaikein vaihe!).

Viime vuosien lempiruokani munakoisolasagne sai kyllä tästä todella kovan haastajan!

Kesäkurpitsainventaario: Jäljellä 2/3 isosta kesäkurpitsasta ja muutama säälittävän kokoinen "pikkusisko" (kukin vain n. 200 g / kpl, kun päätin ne poimia alamittaisina pelastaakseni ne etanoilta ja hallalta)

Perunasalaatti ilman majoneesia

Vaikka myyrät ovatkin yrittäneet verottaa juuressatoa, perunoita on noussut monta kiloa. Eilen tein taloyhtiön pihajuhlaan majoneesitonta perunasalaattia Uuden mustan ohjeella. Kuten melkein aina nyyttäreissä käy, salaattia jäi myös yli, joten eipä tarvinnut miettiä sunnuntainakaan, mitä ruokaa syödään.

PERUNASALAATTI ilman majoneesia (tosi iso kulhollinen)

3 kg perunaa
5-7 punasipulia
2-3 dl omenaviinietikkaa
2-3 rkl sokeria
3 pikkupurkkia kapriksia
oliiviöljyä
1 purkki aurinkokuivattuja tomaatteja pieninä palasina, myös purkin öljyt
suolaa

Kuori, paloittele ja keitä perunat.

Pilko punasipulit suikaleiksi. Kiehauta kattilassa etikka ja sokeri ja kaada se johonkin astiaan suikaloitujen punasipuleiden päälle. Anna marinoitua sen aikaa kun jäähdytät perunat ja sekoitat kaikki loput ainekset keskenään. Sekoita sitten myös punasipulit liemineen salaattiin.

Suolaa saa laittaa reilusti, koska peruna imee sitä paljon.

Halutessasi voit laittaa salaattiin myös esim. oliiveja ja mustapippuria.

Samaa salaattia voi vielä raikastaa lisäämällä kurkkua, paprikaa, tuoretta tomaattia ja mitä nyt mieleen juolahtaakin. Ohjeessakin sanotaan, että salaatti maistuu oikeastaan vielä paremmalta vasta seuraavana päivänä.

Kattauksen innoittajana "Ruokahekkuja"-keittokirja 80-luvulta, jonka rusekasävyisessa kannessa komeili kulho ruskeaa lihakeittoa. Näyttää tää kuitenkin paremmalta!

Puolukkatuorepuuro

Lähiruoka? Superfood? Extreme-ruoka? Voisi tosiaan kuvitella, että nämäkin  ruokatrendit ovat "uusinta uutta", mutta tottahan se on, että vielä joitakin vuosikymmeniä sitten ei monilla täällä Suomen perukoilla edes ollut muita vaihtoehtoja kuin lähiruoka. Silloin kun pizzakin oli eksoottista herkkua. Ei nyt ihan mun lapsuudessa enää, mutta kyllä vielä 40-luvulla syntyneet vanhempani yhä muistavat, milloin saivat ensimmäistä kertaa masitaa niinkin "eksoottista" hedelmää kuin appelsiinia. Jos nyt olisi pakko jotain ruokaidoleita valita niin kaipa sitä voisi valita huonomminkin kuin Jaakko Kolmosen, josta muun muassa Suomen kuvalehti kirjoitti keväällä hauskan jutun.

Pakastimemme tilanne näkyy kuvassa. Ja vielä ei olla edes puolukoita kerätty. Ne taitaakin olla parasta säilöä kuten viime vuonna, eli vain survoa ja sijoittaa jääkaappiin isossa muovisessa piparilaatikossa (teidättehän - ne mummon suklaaherkut tms. mitä kaikki koululuokat ja urheiluseurat myy sukulaisille ja tuttaville).

Puolukkasurvoksesta voi vaikka aamulaiska ihminen tehdä jo edellisenä iltana jääkaappiin odottamaan puolukkatuorepuuroa:

200g puolukoita

1 pieni banaani

4 dl piimää

3/4 fariinisokeria

4 dl kaurahiutaleita ja 1-2 rkl lusikallista ruisjauhoja antamaan rukiin makua (alkuperäisessä ohjeessa on 4 dl ruishiutaleita, mutta olen tullut tulokseen että niitä ei kannata ostaa kaappiin pilaantumaan, kun en kuitenkaan käytä niitä mihinkään muuhun kuin tähän tuorepuuroon)

Soseuta puolukat ja banaani. Lisää joukkoon piimä. Mausta fariinisokerilla.

Sekoita puolukka-piimäseokseen hiutaleet (ja jauho). Anna turvota jääkaapissa 3 tuntia tai yön yli. 

Tarjoa maidon kanssa (tosin on hyvää myös ihan sellaisenaan).

***

FRESH PORRIDGE WITH LINGONBERRY:

200g lingonberries (approx. 4 dl)
1 small banana
4 dl buttermilk (kefir)
3/4 brown sugar 
4 dl of oatmeal and 1-2 tablespoons of rye flour (or 4 dl rye meal)

Mash cranberries and banana. Add the buttermilk and brown sugar. 
Stir in flakes (and flour). Let the porridge rest in refrigerator for 3 hours or overnight. 
Serve with milk (though it is also quite good without).

P.S. Don't mix it with another (even more traditional) Finnish cold lingolnberry porridge! (Which is made with semolina / manna)