Rappo eli raparperi-porkkanahillo

Vaihto-opiskelijana Suomessa oleva ystävämme halusi kokeilla suomalaisten hillojen tekoa. Päätettiin tehdä raparperi-porkkanahilloa, jota olen joskus ihmetellyt äitini luona, mutten itse en ole koskaan kokeillut valmistaa.

Kävi ilmi, että myös raparperin käsittely saa keittiön näyttämään taistelukentältä

Rappo kuten äitini sen tekee:
1 kg raparperia
800 g porkkanaa
800 g sokeria (tai hillosokeria)

Raparperi ja porkkana pilkotaan pieneksi ja keitetään pehmeiksi (kattilaan kannattaa lisätä 1 dl vettä ettei pala pohjaan). Soseutetaan esim. sauvasekoittimella. Sekoitetaan joukkoon sokeri ja kiehautetaan. Nostetaan pois liedeltä, annetaan jäähtyä ainakin 30 min. ja purkitetaan.

Useimissa nettiohjeissa on yhtä paljon kaikkia ainesosia, mutta vuosien kehittelyn myötä äitini on tullut tulokseen, että paras koostumus ja maku syntyy yllä mainituilla mittasuhteilla!

***
My friend has asked me to add some recipes also in English, and since she might be our blogs only reader I will gladly do that when I have time! 

So this is how you make RHUBARB-CARROT JAM:
1 kg rhubarb
800 g carrots
Cut rhubarb an carrots to small pieces and boil them in 1dl water (so that they won't stick to the bottom of the kettle) until they are soft, then crush them.
Add 800 g of sugar (you can also use special sugar for making jams) and cook the jam to full boil for 1-2 minutes. Skim the extra foam, if there is any. Take the kettle away from the lid and let it stand for 30 minutes, stir occasionally. Fill the jars with jam.

Kanttarelli-kylmäsavulohipiiras

Syksy! Sieniä! Kanttarelleja oli lähimetsään ilmestynyt jo sen verran että sain niistä viikonloppuna tehtyä kastiketta ja tänään piti vielä tehdä kanttarelli-savulohipiirakkaa, jonka ohjeen löysin vuosi sitten työpaikkani intranetistä ja joka on sen jälkeen ollut meidän suosikkeja. Suosikin tunnistaa siitä, että kun yleensä tehdään piirakoita joka kerran vähän eri täytteillä (vähän sen mukaan, mitä kaapissa sattuu olemaan) tätä on tehty ainakin kolmesti. Nyt tosin vähän oioin mutkia ja käytin valmista pohjataikinaa (kun pitäisi tuota pakastinta tyhjentää...)

Nyt ei saanut edustavaa kuvaa kun tuli hotkaistua puolet piirakasta ennen kun muistin kuvaamisen

Pohja:
100 g oivariinia
3 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
1 tl leivinjauhetta
1 dl kermaviiliä

Nypi rasva ja kuivat aineet muruseokseksi. Lisää kermaviili ja tee taikina. Levitä noin 28 cm vuokaan. Esipaista pohjaa muutama minuutti (175 C)

Täyte:
Kylmäsavulohta (kannattaa ostaa kokonaisena palana jos löytää! Se mitä kaupassa myydään valmiiksi ohuina siivuina ei ole yhtä hyvää) > kuutioi
kanttarelleja, pilkottua sipulia > hauduta ja lisää mustapippuria ja vähän suolaa (riippuen kalan suolaisuudesta)
1 dl kermaviiliä, 
1 purkki ruokakermaa, 
3 kananmunaa,
juustoraastetta.
Sekoita kaikki aineet kulhossa. Lisää vielä mustapippuria myllystä.

Kaada täyte pohjalle ja paistele reilut puolisen tuntia niin, että pinta on herkullisen näköinen.
Anna piiraan tekeytyä hetki (tämä on tämän reseptin vaikein vaihe).

Ruusupapuja

Ostin keväällä ruusupapuja ihan vain koristeeksi pihalle. En silloin edes tiennyt, että myös niiden palkoja voi syödä, mutta onneksi hoksasin asian joskus nettisurffaillessani. Mielestäni paras tapa syödä papuja on tuoreeltaan keittää niitä suolavedessä (15 min) ja dipata sen jälkeen voisulaan, johon on puristettu rutkasti valkosipulia. Nam!

Voisula-valkosipuli"dippi" toimii erityisen hyvin myös keitetyn parsakaalin kanssa

(Savu)lahna lautasella

Viikonloppuna pääsin toteuttamaan metsästäjä-keräilijä-viettiäni myös onkimalla. Huijasin mato-onkeeni lahnan, jonka haavin puutteessa varovasti talutin rantaan ja koppasin käsiini kuin karhu.

Vajaata tuntia myöhemmin meillä olikin jo lounasta lautasella.

Lindströmin pihvit

Kesäkurpitsoista on nyt pakko pitää taukoa, kun palstalta pukkaa niin paljon muutakin syötävää. Viime viikolla kokkausvuorossa oli punajuuri. Työpaikkaruokalan Lindströmin pihveissä on yleensä liikaa jauhelihaa suhteessa punajuureen, mutta onneksi kotona asian voi korjata muuttamalla hieman ainesosien suhteita. Hyödynsin Hellapoliisin ohjetta, kun kuva näytti niin hyvältä... (Ohjeessa tosin taidettiin käyttää etikkapunajuuria. Liekö sitten se vaikuttanut ainesosien mittasuhteisiin sen verran, että omat pihvit ei ihan kovin hyvin pysyneet kasassa. Makuun ei onneksi vaikuttanut, kun lorautin pihvitaikinaan hieman etikkaa!) Lisukkeena oli (tietysti) paistettua sipulia ja tillimuusia.

Vielä kun keksisi ratkaisun siihen, ettei keittiö näyttäisi punajuurten raastamisen jälkeen siltä kuin paikalla olisi tehty verityö. Esimerkiksi Puolasta tai Ukrainasta saa kaupoista kuulemma valmiiksi raastettua punajuurta.

Ja tuoreesta punajuurestahan voi käyttää hyödyksi myös lehdet, joista ollaan saatu mukavaa makua ja väriä vihersalaattiin pitkin kesää.

Maustekurkut

Kesäkurpitsojen lisäksi palstallamme on tänä vuonna kasvanut ihan kiitettävästi myös kurkkuja. Niistä olen suuren osan syönyt sellaisenaan esim. salaateissa, mutta nyt valikoin kauneimpia yksilöitä myös säilöttäväksi.

Etikkaliemen (ja kurkkujen!) lisäksi purkkiin lisäsin:
- suolaa
- muutamia neilikoita
- sinapinsiemeniä
- musta- ja maustepippureita
- piparjuurta (istutin ensimmäistä kertaa oman piparjuuren keväällä. Ei maasta vielä mitään valtaisia juurimukuloita löytynyt, mutta sopivan pientä juurenpätkää tähän säilykkeeseen pilkottavaksi)
- paljon tillin kukintoja, kun niitäkin omalla palstalla kasvaa

Ja ehdottomasti olisi pitänyt olla vielä mustaherukanlehtiä, mutta en niitä tähän hätään enää ehtinyt saada (ehkä teen niiden kanssa vielä toisen purkillisen myöhemmin).

Nyt vain odotellaan tuloksia! Olen tehnyt näitä kurkkuja aikaisempina vuosina kaksi kertaa ja joka kerralla ovat maistuneet erilaisilta, koska mausteita tulee heiteltyä eri määriä. Nyt lisäsin siis ensimmäisen kerran piparjuusta ja vähensin neilikkaa (jota viimeksi oli minun makuuni liikaa).

Syötävän kaunista

Voi näitä hyötykasveja koristeenakin käyttää!

Ruoka-annos 7: Ricotta-kesäkurpitsapaistikkaat

Kaverini, jolle lahjoitin aiemmin yhden kesäkurpitsan antoi minulle vaihdossa kesäkurpitsareseptin. Jei! Mahtava ruoka, ja siihen sai upetettua paitsi kesäkurpitsoita, myös herneitä. Siis kaksi kärpästä yhdellä iskulla! 

Käytin myös ensimmäistä kertaa elämässäni ricotta-juustoa. En ensin meinannut löytää sitä kaupasta (on joitain tuotteita, joista ei IKINÄ tiedä mistä päin kauppaa niitä lähtisi etsimään. Jos haluaa kauppareissulleen haastetta, niin kannattaa yrittää etsiä esim. 2 dl pahvitetrassa oleva suklaakastike!), joten googlailin kännykälläni ja sain tulokseksi, että ricottan tilalla voisi käyttää raejuustoa. (Mikä kuulostaa kyllä oudolta, koska sitten kun oikea purkki löytyi ricotta ei kyllä mielestäni muistuttanut yhtään raejuustoa, ei ulkonäöltään eikä maultaan.) Onneksi mies kuitenkin tajusi tarkistaa vielä tuorejuustohyllyn, mikä olikin ilmeisesti oikea etsintäpaikka...

Ricotta-kesäkurpitsapaistikkaat (n. 15 paistikasta)
(muok. BBC Good Food Magazine April 2013)

250 g ricottaa (n. 1 rasia)
noin 2 kesäkurpitsaa raastettuina (arvioin että n. 600-700g, eli meidän tapauksessa 1/2 riitti)
50 g herneitä tai maissia (laitoin molempia)
75 g jauhoja (+ ripaus leivinjauhetta) (lisää jos taikina tuntuu liian löysältä paistettaessa)
ripaus pippuria (ja tarvittaessa suolaa)
½ tl paprikajauhetta
1½ rkl tuoretta minttua, basilikaa tai ruohosipulia silputtuna (reilumminkin voi laittaa - minä käytin thai-basilikaa)
1 sitruunankuori raastettuna + n. 1 rkl sitruunamehua (laitoin vain puolikkaan kuoren)
2 kananmunaa kevyesti vatkattuna
öljyä paistamiseen

• Pilko ja raasta tarvittavat aineet
• Vatkaa kananmunat
• Yhdistä kaikki aineet
• Taikinan voi paistaa heti tai säilyttää jääkaapissa (muutamia tunteja, sekoita ennen käyttöä)
• Paista paistikkaat kuten röstit (1–2 rkl taikinaa kerrallaan) öljyssä noin 3–4 minuuttia puoleltaan
• Pidä paistikkaat lämpiminä

Muunnelmia:
Lisää parmesaania tai muuta voimakasta juustoa
Muuntele mausteita (chili, valkosipuli, jeera, erilaiset yrtit)
Tuore yrtin voi vaihtaa makunsa mukaan ja (hätätapauksessa) kuivattukin yrtti käy

Ohjeen mukaan sopivat esim. kanan ja tomaattikastikkeen kanssa, me syötiin kuskusin, pippurikalan ja tsatsikin kera. Näitä tarjoamalla onnistuin antamaan meillä ruokaillelle kylälijälle ihan liiankin hyvän kuvan ruoanlaittotaidoistani!

Kesäkurpitsalaskuri: Vielä yksi kelpasi sukulaisille ja osan olen syönyt leivän päällä, joten kesäkurpitsoita on jäljellä enää 2 kpl.

Ruoka-annos 6: kesäkurpitsa-sitruunahillo

Netistä löytyvien kesäkurpitsareseptien määrä on päässyt melkein yllättämään. Kylläpä taipuu monenlaiseen kyseinen vihannes. Nyt kun on mekin jo ruokaa laitettu ja leivottu (tosin kesäkurpitsakakkua haluaisin vielä kokeilla, kunhan onnistun valitsemaan kaikista mahdollisista ohjeista suosikkini... Esim. suklaalla vai tuorejuustokuorrutteella?) on vuorossa tietenkin säilöntä!

Kesäkurpitsa-sitruunahillo onnistuikin hienosti! Onneksi toin Hollannista Bolletje-aamiaiskeksejä, niiden päälle tämä sopii varmaan täydellisesti. Maltankohan edes odottaa hillon hyytymistä...

Kesäkurpitsoita on jäljellä 3,5 kappaletta.

***

(Edit. 29.8.2013: recipe in English)

ZUCCHINI-LEMON JAM (approx. 1 liter)

1 kg zucchini
3 lemons
1/2 kg sugar (preferably  special sugar for making jams)
1/2 dl water

Peel the zucchini, remove big seeds and cut the zucchini to pieces. Boil them in small amount of water for 10-15 minutes. Drain the excess liquid. Mash the zucchini with a hand mixer.
Wash one of the lemons thoroughly and grate the peel. Squeeze the juice from all 3 lemons.
Add sugar and juice of lemons to the zucchini puree. Boil the jam for 10 minutes (Skim the extra foam, so the jam will stay pretty) and add the grated lemon peel. Bring the jam to a boil, take the kettle away from the lid and let it cool for 30 minutes. Can to clean containers.

Syrjähyppy herneisiin

Erehdyin tiistaina käymään palstalla ja mikäs muu siellä odotti, kuin 2 uutta kesäkurpitsaa! Eipä niistä kuitenkaan sen enempää, sillä samalla mukaan lähti 1,2 kiloa sokerihernettä. Kesäkurpitsat jäivät siis nyt odottelemaan seuraava inspiraation hetkeä ja eilen valmistuivat hernekeitto (silvotuista paloista) sekä kasviswokki (herneistä palkoineen) kera kehäkukkariisin.

 

Sokeriherneen palot on tuoreina niin ihanan makeita, että halusin kokeilla myös niiden ominaisuuksia kypsytettäessä. Yritin valikoida parhaimman näköisiä (mahdollisimman nuoria) palkoja wokkiin, mutta lopulta noin puolet osoittautui liian sitkeiksi, eli niiden syöminen sellaisinaan ei ihan onnistunut. Meni ihme närppimiseksi.

Parhaita puolia wokissa oli sen kastike, jota aion kyllä hyödyntää myöhemminkin. Siihen sekotin:
0,5 dl soijakastiketta
0,5 dl vettä
1 rkl hunajaa
1,5 rkl pieneksi pilkottua inkivääriä
pieneksi hakattua chiliä
4 puristettua valkosipulinkynttä
1 rkl seesamiöljyä

Kehäkukkariisin valmistin kuullottamalla pienen punasipulin & noin kourallisen kehäkukan terälehtiä. Sitten kuullotin hetken myös riisiä, lisäsin vettä ja kasvisliemikuution ja keittelin normaalisti.

Varsinaista väriterapiaa!

Hernekeitosta ei nyt ole kuvia, mutta kaikki varmaankin tietää, miltä hernekeitto näyttää!
 

Kesäkurpitsoita on jäljellä 4 kokonaista ja 1/4

Ruoka-annos 5: Täytetyt kesäkurpitsat

Viikonloppu tuli pidettyä taukoa ruoanlaitosta. Ulkoistimme ruokailut grillille (tonnikalaperunoita) ja kyläpaikkoihin (voileipäkakkua ja suolaisia piirakoita). Mutta eiväthän nuo vihreät järkäleet mihinkään kaapista kadonneet, joten tänään vuorossa oli täytetyt kesäkurpitsat.

Koska kesäkurpitsa itsessään on niin mietoa, tein täytteestä mahdollisimman voimakkaan makuista. Tässä apuna oli lampaanjauheliha, jota kannattaa rohkeasti kokeilla (monet suomalaiset tuntuu välttelevän lampaanlihaa, mutta itse tykästyin makuun viimeistään käydessäni pari vuotta sitten Azerbaidzhanissa, jossa käytännössä kaikki liharuoat taidettiin tehdä lampaasta). Ainakin K-kaupan pakatealtaasta saa lampaanjauhelihaa sopivan pienissä paketeissa, ja jos nälkä on isompi tuo pienehkö määrä antaa hyvää makua myös "tavallisen" jauhelihan seassa. 

Näistä aineksista syntyi kreikkalaistyyppinen täyte:

- 240g lampaan jauhelihaa

- 3 kynttä valkosipulia

- monta pientä sipulia

- mustia oliiveja

- minitomaatteja
- pinjan- ja auringonkukansiemeniä

- 150g fetaa

- suolaa, mustapippuria, yrttimausteita ja piri-piriä

- lopuksi päälle juustoraastetta (ja koristeena on kehäkukkaa ja thai-basilikaa)

Hyvin maistui - vain tämän verran jäi evääksi huomiselle

Jäljellä on nyt 2 kokonaista ja 1/4 kesäkurpitsaa

Helppo kasvissosekeitto

Paras tapa "piilottaa" ei-niin-omaan-makuun-oleva keitto on tietysti keittää lisää keittoa sen ympärille. Suosikkini on kasvissosekeitto, jonka voi tehdä oikeastaan mistä tahansa kasviksista ja niiden yhdistelmistä. Keiton pohjana on minulla aina vähintään 1/4 perunaa, muta sen lisäksi voi keittoon heittää oikeastaan mitä tahansa.

4 annosta kasvissosekeittoa syntyy näin:
1l vettä
2 kana- tai kasvisliemikuutiota
750g paloiteltuja kasviksia: esim. perunaa, porkkanaa, palsternakkaa, lanttua, purjoa, kaalia, punajuurta
1 rasia sulatejuustoa (lisämakua saa kun käyttää esim. Olympia kevyt sipulia)
1 rkl basilikaa 
1/4 tl mustapippurirouhetta

Kasvikset keitetään kypsäksi puolessa vesimäärässä. Sekoitetaan joukkoon sulatejuusto ja mausteet ja soseutetaan sauvasekoittimella tasaiseksi. Lisätään loput vedestä ja kuumennetaan kiehuvaksi.

Oma suosikkini sekaan laitettavaista vihanneksista on herne - niitä kun jää kuitenkin aina yli torilta ostetuista pusseista (ja nykyään niitä kasvaa myös palstallamme). Selleriä taas ei tässä taloudessa laiteta mihinkään ruokaan, mutta jotkut väittävät senkin sopivan tähän soppaan...

Tällä keitolla on helppo ravita myös isompia talkooporukoita: 10 litran kattilalliseen tarvitaan 5 l vettä, 4 kg kasviksia (varsinkin isoja määriä keittäessä kannattaa huomioida kauppojen pakastevihannesvalikoimat) ja 1 kg sulatejuustoa.

Kesäkurpitsainventaario: Keittoon yhdistin vain vanhan kesäkurpitsakeiton. Mutta lahjoitin yhden kesäkurpitsan ystävälleni, joten tällä hetkellä kaapissa on enää 3 kokonaista ja 1/4 kesäkurpitsaa!

Ruoka-annokset 3 & 4: kesäkurpitsasämpylät ja -levite

Keiton kaveriksi pitää tietysti olla leipää. Niinpä päätin paistaa myös kesäkurpitsasämpylöitä. Ohje löytyi Yhteishyvän sivuilta.

Siirappia ei löytynytkään kaapista, joten laitoin taikinaan vähän fariinisokeria. Eikä ollut sämpyläjauhojakaan, joten laitoin taikinaan 7 dl vehnäjäuhoja, 5 dl grahamjauhoja ja 3 dl kamajahua (Viron lahja maailmalle - antaa tosi hyvää makua kaikkiin taikinoihin! Kannattaa kokeilla myös kakkuvuoan leivityksessä). Lopputulokseen olin erittäin tyytyväinen

Ja pitäähän sitä leivälle olla myös levitettä. Nokkos-kesäkurpitsalevitteen ohjeen löysin Vegaaniliiton sivuilta. Makua voisi kuvailla lähinnä erittäin terveelliseksi. Ehkä ennemmin kuin pelkästän levitteenä voisin käyttää tätä peston tapaan ruoan lisukkeena.

Kesäkurpitsainventaario: jäljellä 4 kokonaista ja 1/4 kesäkurpitsaa.

Ruoka-annos 2: Kesäkurpitsakeitto

Seuraavaksi kokeiluvuoroon otettiin lämmin kesäkurpitsakeitto Hannele Kojon kirjasta Kausiherkkuja omasta pihasta (tätä ohjetta ei taida olla netissä, mutta kirjoittajalla on blogi, josta löytyy kyllä monia muita ruokia).

Jostain syystä ohjetta valitessani ajattelin, että se olisi kylmä keitto (niinkuin esim. kurkkukeitto aina on), mutta kyseessä on ihan lämmin ruoka. Keittoon tuli kesäkurpitsan lisäksi pari perunaa, sipulia, valkosipulia, currya ja suolaa... Melko tavalliset kasviskeiton ainekset siis. Ohjeen ulkopuolelta liäsin randomilla muita mausteita, koska Kojon ruokaohjeet on yleensä olleet meille hieman liian hennosti maustettuja.

Keiton väri ei ollut yhtä kaunis kuin keittokirjan kuvassa, varmaan siksi että kurpitsat oli niin isoja että päädyin kuorimaan kovat kuoret kokonaan pois. Keitosta tuli myös ihan hämmentävän laihaa, joten vaikka ohjeesta puuttui yleensä kasvissosekeitoihin lisäämäni sulatejuusto, päätin lisätä sitä tähänkin. Ja sitten vielä lautaselle lisäsin chipotle-kastiketta (koska se vaan nyt toimii kaikissa kasviskeitoissa). Ja perheen toinen syöjä lisäsi vielä ainakin soijaa omaan annokseensa. Kyllä tuota nyt söi ennen kun selkäänsä otti, mutta ei tule varmaan toiste tehtyä.

Kesäkurpitsainventaario: jäljellä 5 kesäkurpitsaa

Ruoka-annos 1: Kesäkurpitsapasta

Aloitin kesäkurpitsoiden "tuhoamisen" syömällä niitä (juusto)leivän päällä. Ensimmäiseksi oikeaksi ruoka-annokseksi päätin valmistaa kesäkurpitsapastaa. Ohjeeksi valikoitui Jamie Oliverin Ihanaa kesäkurpitsaa alla carbonara, jonka ohje löytyy Jamien kotona -kirjasta (ja mm. tästä blogista - tosin nettiohje on selkokielisenä tylsempi, sillä siitä on melko rankalla kädellä vähennetty Jamien hypetystä...)

Pekonia laitettiin ehkä vahingossa vähemmän kuin ohjeessa. Annoksen koristelin kehäkukalla, jota myös kasvaa omalla palstalla. Hyvää oli!

Enää 5,5 kesäkurpitsaa jäljellä!

7 veljestä

 

"Joskus kesäkurpitsasato voi yllättää runsaudellaan" on lause, johon on tullut törmättyä useasti, mutta aiemmin emme ole sitä itse kokeneet. Nyt jätettiin puutarhapalsta ilman valvontaa vajaaksi kolmeksi viikoksi ja tuloksena saatiin nämä "7 veljestä". 

Eipä ainakaan tarvitse miettiä, mitä raaka-ainetta käytetään lähiaikoina meidän ruoissa. Päänvaivaa voi sen sijaan aiheuttaa se, miten saisi tehtyä mahdollisimman erilaisia ruokia, jotta ei ihan kyllästyisi tähän herkkuun.